keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Loma + jämät = tuotteliaisuutta

Lomailu tunnetusti tekee ihmeitä, niin mielelle kuin viimeisimmistä projekteista jäljelle jääneille hööreille. Vihdoin ja viimein tuli oikeasti istuttua alas, järjesteltyä ideat pöytään ja ihan tosissaan aloitettua jotain - ja myös lopetettua! Ystävänpäivä-syndrooma (sydämet) iski nähtävästi tasan viikon myöhässä. Hämmentävää.



Viime postissa mainittu Herne rokkaa -opuksen innoittama paita. Haluaisin oppia pitämään vaatekaapissani edes yhtä perusvalkoista t-paitaa, mutta aina ne tapaavat täyttyä ties millä kuvituksilla. Tällä kertaa herneitä - antakaa mahdollisuus. Sama teksti otti silmään muuten myös syksyn Tukholman reissulla bongatussa Hermansin kyltissä. Kyseinen rafla kiinnosti kovasti, mutta juuri sillä hetkellä jäi käymättä. Löytyykö mahdollisesti kokemuksia paikan tarjonnasta?


Rautalangasta vääntäminen on viime aikoina muodostunut lähes kantavaksi teemaksi. Kiva siitäkin materiaalista välillä vääntää jotain muutakin kuin vain kalseita totuuksia. Rusetit eivät ole kalseita, eiväthän?



Ystävänpäivää kynsissä asti. Jostain syystä pinkki ja sydämet yhdistettynä eivät miellytä oikeaa aivolohkoani - toisin kuin asianomaiset värinspiraatioliuskat. Seinien maalailuhaaveet tunkee läpi.


Voikukan lehtien fiilistelyä helmikuussa. Ei siinä mitään väärää oo, jos tykkää. Kukka itsessään on kans ihan nätti, mutta näistä vihreämmistä partikkeleista tulee niin mahtavaa soppaa/levitettä/teetä että käsi lippaan.


Kauan suunnitellut kyynärpääpaikat taivas-tietää-miten-vanhaan villatakkiin. Varmaankin maailman mukavin lohtuvaate, mutta kaikessa harmaudessaan melko, no, harmaa. Vihreä pelastaa villan muodossa.

Ai joo, ja ekat pajunkissat bongattu! Ja +4 astetta eilen. Melkein jo tunnen tennareitten ohuet pohjat jalassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti