Omenaanaa

Ylioppilaskirjoitukset on nyt sitten tältä syksyltä varsinaisesti ohi! Ja samoin tämän jakson koeviikko. Näiden kunniaksi tehtiin pitkästä aikaa seitania, tällä kertaa omenavarkaissa käynnistä inspiroituneella ohjeella. Osa syy tähän erikoiseen seitan himooni saattaa olla se, että käväisin Vanun opi perusasiat -kurssilla pikaisesti viime viikonloppuna. Vaikka syömään en ehtinytkään jäädä, keittiössä tuoksui seitan, kuten usein Vanun leireillä. No, siitä houkuttuneena:

Omena-seitanpata

Currylla maistettua seitania paloiksi pilkottuna (hyvä seitanin ohje Chocochilillä, vaihdoin vain savupaprikajauheen curryyn)

1/4 dl soijakastiketta

pippuria

2 pientä sipulia lohkottuna

3 pientä omenaa lohkottuna kuorineen

2 rkl öljyä

1 rkl siirappia

1 1/2 rkl vehnäjauhoja

2 dl vettä

1 dl soijakermaa

Sekoita seitanpalat, sipuli- ja omenalohkot, soijakastike sekä pippuri kulhossa. Anna maustua n. 15 min. Paista maustuneet palat öljy-siirappiseoksessa. Ripottele jauhot sekaan, sekoita ja lisää vesi ja kerma. Anna hautua n. 15 min kannen alla.

Sitten vielä "rakas päiväkirja..." -tyyppistä jatkoa: olen viimeisten viikkojen aikana oppinut paitsi kaiken Freudin kengännumerosta sosialisaation merkitykseen, myös taidon pukata palmikkoneuletta! Siinä sitä nyt valmistuu tasaiseen tahtiin. Vielä en paljasta mikä tästä tulee, sen verran on kesken. (Toivottavasti) pianpahan näette! 

Leikisti lakkaa

"Mistä sä nyt lakkahilloa olet taikonut?" Tämä hillo on taas niitä ruokapöydän keskustelun avaajia, oikeita kulinaristisia cocktail ring-faktoreita. Ja koristaa kivasti niin puuroa kuin narsku(leipä)juustoakin - ulkonäöllisesti toimii lakkahillona kuin väärä raha. Karviaisia tosin jäi vielä melko ruhtinaallinen määrä. Käyttöehdotuksia otetaan kernaasti vastaan!

Leikisti lakkahillo

500 g porkkanoita raasteena
1 l vihreitä karviaisia
0,5 dl vettä
kanelia
inkivääriä
500 g hillosokeria

Kuori ja raasta porkkanat. Laita veden kera kattilaan, lisää karviaiset. Heitä mukaan vähän kanelia ja maun mukaan inkivääriä, itse laitoin noin teelusikallisen. Keitä, kunnes marjat ovat mössööntyneet ja porkkanat pehmenneet. Soseuta sauvasekoittimella, lisää sokeri ja keitä noin 10 minuuttia. Purkita, anna jäähtyä ja pistele puuron, lettujen tai leipäjuuston kera. Tai hamstraa koko sato hilloiksi ja ylläty jouluna iloisesti löytäessäsi purnukat hyllyjen kätköistä.

Wokkia ja kirsikoita, kiitos

Tänään pyörittelin kädessäni niin omituisen kaunista ainesosaa, että lähes pakottava tarve postata lopputulos tänne pääsi iskemään. Kyseessä oli siis substanssi nimeltä munanuudeli. Luulin että nuudeleista kaunein on vermicelli, mutta myönnän erehtyneeni. Tämä johdonpätkä päätyi siis varsin hyvän wokin kaveriksi. Tofukin sattui olemaan parasta ennen -päivän lähestymistä juhlistavassa tarjouksessa, joten siitä vähän rakennetta improvisoituun sekoitukseen. Nautittavaa jopa.
  
Teriyaki tofu wokki

150g maustamatonta tofua
sipulia
1-2 valkosipulinkynttä
1 porkkanan
½ paprikaa
½ parsakaalia
½ kukkakaalia
½ pss vihreitä pakastepapuja
cashew-pähkinöitä
oliivi öljyä paistamiseen
teriyaki-kastiketta
jauhettua inkivääriä
yksi "solmu" munanuudelia
halutessasi sweet chili-kastiketta


Pilko tofu suikaleiksi ja paista pannulla pienessä öljytilkassa. Lisää sipulit ja valkosipuli, kuori ja suikaloi porkkana. Paloittele kaalit ja laita ne nuudeliveden päälle höyryttymään. Heitä porkkanat ja paloiteltu paprika pannulle tofun ja sipulisilpun sekaan, lisää pavut ja pähkinät. Kun parsa ja -kukkakaalit ovat pehmenneet lisää ne pannulle. Lorauta joukkoon oman maun mukaan teriyaki-kastiketta ja ripottele joukkoon inkivääriä. Itse laitoin noin teelusikallisen, kyseisestä mausteesta kun pidän ja nuhaa karsastan. Kun tofu on saanut rusehtavan pinnan ja pähkinät hieman pehmenneet, siirrä pois liedeltä. Tarjoa munanuudelien ja sweet chilin kanssa.

Ai niin ja ne kirsikat! Puutarhassa siis kypsyy nyt jo kaksi puullista toivottavasti meheviksi paisuvia pieniä vihreitä ihmeitä, joista porukka maksaa 6€ litralta Porin torilla. What is this ripoff? Omia marjoja odotellessa.

DIY maid cafe?

Dish of the day: Omuraisu! Pitää työstää ketsuppitaiteiluani vielä jonkin verran ennenkuin useimpien meido kahviloiden tasolle päästään. Oh well, maulla lienee ennemmin väliä. Se taas oli ensiluokkaista, koko omuraisu itsessäänkin on eräiden viisaiden sanojen mukaan "edukas ruoka": edullinen, herkullinen, ravitseva ja nopea. Adjektiivien tulvalta yksinkertaisuuden ylistykseen eli reseptiin. Täytettähän voi varioida lähes loputtomasti, itse olen kiintynyt etenkin pinaattiriisimössöön sekä alla nähtävään curry-versioon. Sitten vaan kissankorvat päähän ja esiliinaa mekon peitoksi. Tai pyjamat päälle ja Doctor Whota katsomaan.

Omuraisu currytäytteellä

Täyte:
- n. 1 dl keitettyä riisiä (sushiriisi on tähän hommaan mielestäni varsin oivaa)
- puolikas sipuli
- herkkusieniä
- currya
- ketsuppia jos niikseen halutaan

Omeletti:
- 2 kananmunaa
- ripaus sokeria
- ripaus suolaa
- ripaus mustapippuria

- öljyä paistamiseen

Keitä riisi ja mausta currylla. Freesaa öljytyllä pannulla sipuli ja herkkusienet, lisää riisi. Mausta halutessasi ketsupilla, ei pakollista curryn makurikkauden takia. Paistele hetki, tee sinä aikana omeletti rikkomalla munat kulhoon. Sekoita rakenne rikki ja mausta. Kaada kuumalle, öljytylle pannulle. Paista kunnes munakas on hyytynyt, ei tarvetta kääntelylle. Kippaa riisiseos omeletin toiselle puolikkaalle ja flippaa toinen puolikas riisin päälle. Etsi netistä inspiroivia ketcup art-kuvia ja koristele haluamallasi kastikkeella, yleensä kuitenkin ketsupilla.

Sushimukila

Melkein aikuisten mukila kokoontui katsomaan Mulania ja syömään sushia sekä kimbapia. Ei lisättävää, paitsi muutama kuva, joissa sekä making of- että valmis tuote -demonstratioita, ja Meimei avusti varsin tarpeellisesti pitsalaatikkosänkynsä suojista.

Kibim!

Juhlavaa

Kolmet ylioppilasjuhlat lukuina

3 askarreltua korttia + 1 itse 9:stä karkkipapereista kyhätty lahja

1 voima-aamiainen rankkaa juhlapäivää enteillen - kaurapuuroa mantelimaidolla ja kookosöljyllä.

 

30 sivua lempikirjailijaa matkalla ensimmäisiin juhliin (David Mitchell - Pilvikartasto. Tästä en osaa vielä sanoa, mutta Black Swan Greeniä suosittelen kaikille, jotka haluavat muuttaa käsitystään runopojista Kuolleiden runoilijoiden seuran jäljiltä)

 2 nopeasti kyhättyä kuljetinta: juhlalaukku kierrätyskeskuksesta löytyneestä jämäpalasta, sekä huopatilkuista väsätty kestokirjekuori korteille ja kahiseville.

 2 juhlamaljaa, 7 kuppia teetä, 3 palaa kakkua ja lukuisia pipareita. Ja vielä enemmän juhlamieltä, huolimatta hurjasta +11*c kelistä. Kesäistä yo-yötä juuri lakitetuille!

Järki ja tunteet ja särki.

Punainen liha ja kana eivät ole kuuluneet lautaselleni enää vuosiin. Muutaman kuukauden vegaani-kokeiluja lukuunottamatta pinaattikeittoon kuuluu kiinteästi kananmuna, ja edelleen mielestäni parhaat muurinpohjaletut syntyvät vapaan kanan kuukautisista. Soijamaitotuotteita olen suosinut siitä asti kun huomasin ihoni oireilevan (kokonainen vuosi ilman ihottumaa! Jee!) herkemmin maitorahkan lataamisesta kuin soijajogurtista. Hämmennystä lakto-ovoruokavaliooni aiheuttaa kuitenkin kala. Ja pahaa tämä hämmenys onkin. Koko lapsuuteni olen asunut meren rannalla, fisunoutopöytä oli siis oman laiturin päässä läpi vuoden - vapa tai verkot käteen ja pakkaseen/aurinkoon/vesisateeseen istumaan. Vaikka nykyisin majoittaudutaankin vähän eri alueella, saadaan edelleen itsekalastettua merenelävää viikoittain entisaikain naapureilta - ongelmaksi kuitenkin koitui haaskuun joutuvan kalan määrä, sillä itse olen viimeisen vuoden jättänyt myös merenelävät syömättä. Mutta täten ilmoitan, että kasvissyöjä termiä ei minusta enää voi käyttää, sillä en halua enää nähdä yhdenkään viereisestä järvestä naaratun fileen lipuvan roskiin. Järki käteen ja särki pataan! Eli juhlava kuhakeitto ehkä kauneimmasta näkemästäni kalafileestä, jonka entinen naapuri käteeni eilen toimitti. Kiitos ja kuuuuuumarrus.

Kesä, kiisselit ja pettymys

Huhtikuun alkua edeltävällä viikolla lämpöasteita oli jo parhaimmillaan päälle kymmenen. Aprillipäivänä tulee lunta taivaan täydeltä. Ya kidding me, kesä? Nyt lumien sulettua (taas! Uusia odotellessa?) luvassa on järjenvastaista kesäfiilistelyä, eli parasta ja ehkä myös yhtä nopeimmista jälkkäristä/iltapaloista ikinä. Vanha kunnon maitokiisseli oli jo lähes päässyt unohtumaan hylättyäni maitotuotteet arkiruokavaliostani. Jollain tapaa soija/kauramaito ei vaan mielestäni maultaan sopinut kyseiseen ex-suosikkiini. Nyt tuli ostettua tuota Alpron ilmeisesti uudistunutta soijamaitoa, kun ei ollut muutakaan tarjolla. Heti maistettuani tuli vaan kiisseli mieleen, maku muistutti niin paljon perushylamaitoa. Ja hyväähän siitä sitten tulikin. Ja kesäistä, pakastemansikoista huolimatta.

Mansikka-appelsiini kerroskiisseli
Pikaisesti kahdelle koeviikon väsyttämälle




n. 2,5 dl soijamaitoa
n. 3 tl perunajauhoja (määrä riippuu täysin siitä kuinka tönköä kiisseliä haluat. Meillä suositaan melkein juotavaa versiota -> vähän jauhoja)
Hinu vaniljasokeria

1 appelsiinin mehu
1 dl mansikoita
2 tl perunajauhoja
minttua

Sekoita soijamaito ja perunajauhot kattilassa, kuumenna koko ajan sekoittaen kunnes seos paksuuntuu. Mausta haluteassasi pienellä ripauksella vaniljasokeria. Purista appelsiinin mehu ja kaada toiseen kattilaan. Sekoita joukkoon perunajauhot ja mansikat, kuumenna. Mukaan voi heittää jo tässä vaiheessa mintun lehtiä. Kaada kerroksittain tarjoilumaljoihin, heitä peliin viimeistään nyt ne mintun lehdet. Tarjoile, nauti ja häivy lukemaan yhteiskuntaopin kokeeseen.

Niin joo, ja varoituksen sana! Viikonloppuna oli tarkoitus paistaa lettuja, ja päätettiin kokeilla Sokoksesta löytynyttä Soyatoo-merkkistä törkysen kallista valmissoijakermavaahtoa. Ei tule ulos purkista! Eikä sitä voi ilmeisesti puhkaistakaan, kun painepakkauksissa aina varoitellaan "polttamasta tai puhkaisemasta tyhjänäkään". No toi on vielä täysi, ja tulee ilmeisesti aina olemaankin. Paketissa neuvottiin ottamaan pois jääkaapista vähintään 10 minuuttia ennen käyttöä - noudatettu on, kuumaa vesihaudetta kokeiltu myös, sekä bartender tyyppistä 12 minuutin sheikkaussessiota. Ja siellä on ja pysyy. Turhakkeet on turhakkeita, todeistettu jälleen.

//fiilistely: Natsit palaavat sitten sieltä kuustaan tänään! Jo on odotettukin. Viikonloppuna laskeutumista todistamaan Tampereelle.

Jaettuna.

Menestyksiä viikonlopulta, sisältäen bataattisosekeittoa (itsejatketulla curry-inkivääriseoksella! melko vätkää), bataattiranskiksia (osa chilillä, osa yrittisuolalla, jälkimmäiset parempia -> parhautta), soijarouhebolognese pitsaa varioivilla täytteillä ja jälkkäriksi marenkia tai (Björneborg-)suklaajuustokakkua. Reseptejä kokoan pelipaikalle hiukan myöhemmin, nyt kiireellä kohti seuraavaa koetta. Eikä vielä edes viimeistä!

Mukana myös tatuointifiilistelyä sekä mahtikivet. Pitää kylmänä niin pään kuin juomankin. Feattaamassa ja tiloja tarjoamassa muuten Ann-nina ja Jon. Kiitän ja anteeksitan!









Kerrankin kokonainen levy jossa ei ole mitään skipattavaa! Repeatilla spotifyssa, toivottavasti joskus myös hyllyssä.