Ensimmäisenä mallailin tänään valmistunutta mekkoa. Kangas tarttui mukaan Ideaparkin palalaarista ensinnäkin mahdottoman hienon kuvionsa ja toisekseen laskeutuvuutensa takia - ja osoittautuikin juuri sopivaki kauan kaipaamaani kuminauhavyötäröiseen mekkoon.
Kaava on pikaisesti itse kyhäilty, mallia otin vanhasta kirppislöydöstä jossa taas kankaana oli käytetty paksuhkoa neulosta; näin ollen kyseinen vaaatekappale on tullut useampaan kertaan todettua joko liian viileäksi tai kuumaksi. Kevyempi kangasvalinta ratkaisi pulman, sillä tämä versio on kerrassaan täydellinen niin kesällä kuin kerrospukeutuen syksyllä ja keväälläkin.
Tämän kesän lemppari on ollut kyseinen hyvin simppeli trikoomekko.
Tämän oli oikeastaan tarkoitus toimia tekosyynä kaksoisneulan käytön
harjoittelulle, mutta päätyikin kovaan käyttöön. Kangas löytyi Porin
Eurokankaan palalaarista, hintaa koko palalla oli muistaakseni noin 6€,
ja kangasta jäikin tämän ompelun jälkeen vielä rutkasti.
Mitä enemmän ompelen omia vaatteitani, sitä enemmän huomaan että juuri
ne yksinkertaisimmat ja helpoimmat projektit pääsevät myös eniten
käyttöön. Röyhelömekkojen tekeminen on mielenkiintoista ja haastavaa,
mutta harvemmin niitä tulee puettua arkipäivään.
Sitten vähän neulevaatetta. Kesän alussa viimeistelin tämän Novitan Rose Mohairista neulotun yksinkertaisen puseron. Viininpunainen lienee edelleen lempivärejäni, ja juuri tämänkaltainen laatikkomallinen neule on aina mieleeni, mutta tuo lanka.
Tässä myös kesän suosikkeja, joista varmasti etenkin alaosa tulee jatkamaan kauttaan vielä pitkälle syksyyn paksujen sukkisten kera. Hihaton paita on ollut kultaakin kalliimpi kesähelteillä, ja se toimii mutkattomasti niin housujen kuin hameenkin kanssa. Kaikki kankaat resoria lukuunottamatta jälleen kerran palalaari -heräteostoksia.
Hameen kangas on aivan suosikkini, mustvalkoharmaa inka-kuvio on aina herättänyt lämpiä tunteita. Kyseinen vaatekappale oli myös ensimmäinen, jossa pääsin kokeilemaan josuto-ompeleen käyttöä uudella ompelukoneella. Hameesta tulikin hyvin kestävä ja joustava. Vyötärön resori on paitsi mukava, myös skarpin näköinen.
Yläosa taas on hyvin laskeutuvaa en-ole-varma-mitä kangasta. Samasta kankaasta eri väreissä olen kuitenkin tehnyt myös housut, joista toivottavasti niitä mielenkiintoisempia kuvia lähiaikoina, sovitusnukelle kun valmiita housuja on hieman vaikeaa mallailla. Paidan yksityiskohtina toimivat pitsinen karrokee ja selässä vetoketju pääntieltä alkaen.
Ja viimeisenä ompelutuotoksena ne uikkarit. Ovat siis ihan uimapukuihin tarkoittetua kangasta, ja mikä parasta, neonvihreää. Ruskettuneella iholla varsin hienot, talvisella kalkkilaivan kapteenilla ehkäpä vähemmän hienot.
Malli jälleen kerran omiin pohdintoihin pohjautuva, alaosa vanhojen bikinien pohjalta kaavailtu. Yläosassa melko yksinkertainen selkä, mutta edessä rypytys, joka empiiristen tutkimusteni mukaan näyttää myös kivalta uikkareissa. Ja tietenkin halterneck -tyylinen ylläpitoratkaisu.
Sellaista tällä kertaa, nyt takaisin neuletöiden ääreen.
(Ja ainiin, blogia pystyy nykyään seuraamaan myös Bloglovinin kautta.)